Kaivopuiston klassikkokierros

Työskentelin työpäivän Helsingin Kaivopuiston ranta-alueella. Keksin, että voisin työpäivän aikana kiertää rannan klassikkopaikat ja tarkastella niitä vähän tätäkin sivustoa silmälläpitäen.

Istuin Cafe Ursulan terassille aurinkoisena kesäaamuna hieman ennen heidän avaamistaan purkamaan sähköpostia. Ursulahan on aivan klassikkopaikka istua terassille kahvittelemaan. Vaikka Ursula on hyvin viihtyisä alkaa se olla rakennuksena vanha ja vaatinee tavallista enemmän huolenpitoa. Ursulan vessat ajavat kyllä asiansa, mutta tiloissa on sellainen vanhan viemärin haju.

Aamukahvin jälkeen jatkan kävelyäni Hernesaarta kohti ja ohitan Mattolaiturin. En nyt pysähdy siihen, mutta muistelen kuinka monta iltaa siinäkin on tullut vietettyä.

Istun lounaalle Cafe Caruseliin, joka on myös ikuinen klassikko. Ilahdun siitä, että moni muukin on löytänyt tiensä Caruseliin lounaalle ja paikka vaikuttaa muutenkin eläväiseltä ja elinvoimaiselta. Caruselin vessat ovat hyvin siistissä kunnossa ja niistä selvästi pidetään hyvää huolta. Asioidessa kiinnittää huomiota myös siihen, että joku on todella tainnut miettiä tilojen sisustusratkaisua, mikä ilahduttaakin mieltä.

Päätän työpäiväni iltapäiväkahviin Birgitassa. Birgitan terassille on löytänyt ihastuttavan paljon muitakin ihmisiä ja saan hoideltua viimeiset juoksevat asiat tabletillani vienossa puheensorinassa. Birgitan vessat sijaitsevat rakennuksen takana ja tila on hieman epäkäytännöllisesti muotoiltu. Mietin mikseivät asenna oviin jousia, joiden avulla ovet pysyisivät suljettuna? Ehkä sille on jokin syy.

On kiinnostavaa kiinnittää huomiota asioihin, joita ei tulisi tavallisesti mietittyä. Vessa on sellainen arkinen asia ja tila, jonka uskoisi olevan helppo toteuttaa. Hieman asiaan perehtymällä huomaa, että asia on aika monimutkainen ja tiloja voi tehdä tosi monella tavalla ja eri asioita korostaen.